Hyömäki
Häme-Wiki
Hyömäen kylä sijaitsee Hauholla Hämeenlinnassa Hauhonselän koillisrannalla. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.
Sisällysluettelo |
Hyömäen kylän taloja
Hyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä, Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen kylän nimi on mainittu ensi kerran vuoden 1427 asiakirjassa, jonka mukaan rajasopimuksen todistajana oli Olaff J Höfwaemaeki. Kylää nimitettiin tuolloin Hyvämäeksi, josta Hyömäki on lyhentymä. Hyömäen ja koko Hauhon pitäjän vanhimpia talonnimiä on Hinkkala, jonka Nicki Hinckan oli vuosina 1465 ja 1477 kihlakunnan lautamiehenä Tuuloksen käräjillä. Nimi mainitaan eri muodoissa myös seuraavien vuosisatojen asiakirjoissa. Nimen taustalla voi olla saksalaisperäinen henkilönnimi Hinke tai Jääskestä tullut Hinkkasten suku. Kourula on peräisin 1600-luvulta, Innalalla on länsisuomalaiset vastineensa, Lyömilä on omintakeinen paikannimi, Kirppu viittaa karjalaisuuteen tai liikanimeen. Lammilla on Kirppu -niminen kylä.1700-luvun kirkonkirjoissa on talon nimi Kirpuinen. Kompelin talo on mainittu vasta 1700-luvulla, mutta se voi olla vanhaa perua. Tyrni on mainittu talonnimenä ensi kertaa jo vuonna 1594, jolloin Mattz Törni esiintyy Hauhon käräjillä. Tyrni -nimen alkuperän oletetaan tulevan ruotsalaissiirtolaisen, vuonna 1469 Sääksmäellä toimineen lautamies Pär Törnessånin nimestä. Sama henkilö esiintyy Tuuloksen käräjillä vuosina 1477 ja 1478 Peter Törnesson-, Peeter Törne- ja Peer Tyrme -nimisenä. Myös Tuuloksen Juttilassa on Tyrni -niminen talo. Vähetty on on mainittu vuonna 1626 Sigfred Erichson Wehityn, Hyömäen talollisen yhteydessä.
Hyömäen kartano
Vuonna 1630 Hyömäen tiloista läänitettiin Iso-Kourula ja muutamia muita taloja majuri Hans Tharmouthille, joka rakennutti Iso-Kourulan tilalle säterikartanon. Kartano mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1637. Majuri Tharmouth oli englantilaista sukua, joka oli sittemmin ruotsalaistunut. Majurin rouva oli aatelinen Anna Elisabet von Jordan, joka leskeksi jäätyään hoiti kartanoa. Majuri kuoli 30-vuotisessa sodassa kuten Ilmoilan Anna von Dückerin aviomies. Hyömäen kartanon emännän uusi aviopuoliso oli majuri Hans Lydick, joka humalapäissään tappoi oman palvelijansa vuonna 1629 Ilmoilan kartanossa. Ilmoilan isäntä Isak Kellereuter todisti häntä vastaan, ja hän sai kuolemantuomion, jota ei toteutettu ainakaan heti. Kuitenkin vuonna 1635 jälkeen läänityksen omistajaksi mainitaan rouva Anna Elisabet Tharmouth, Hans Lydickin leski. Vuoden 1654 läänitysluettelon mukaan Hyömäen tiloista Hinkkala, Vähä-Kourula, Iso-Kourula, Tyrni, Simola, Anttila, Nisula, Gorgonius Matinpojan talo, Vähetty, Kaarina Matityttären talo, Kirppu ja Antti Markunpojan talo oli läänitetty Anna Tharmouthille.
Hyömäen kartanon väki joutui Ilmoilan kartanon väen tavoin käräjille mm. panettelevien juorujen takia. Kartanoiden omistaja asuivat kartanoissaan ja rohmusivat talonpoikien maita itselleen, mikä herätti katkeruutta.
Annan tytär Anna Maria Lydick peri Hyömäen kartanon, mutta hänen jälkeensä se joutui kruunulle. Viimeinen maininta Anna Mariasta on vuonna 1667. Seuraavana vuonna Hyömäki lahjoitettiin hovioikeuden presidentti Erik Sparrelle, jonka suvun hallussa se oli 1680-luvulle asti. Kartanoa hoiti hovimestari Hieronymus Ebeling. Vuonna 1683 säteri luovutettiin jälleen kruunulle. Aatelinen kornetti Fredrik von Kraemer asettui tilalle vuonna 1687. Hänen jälkeläisensä hallitsivat kartanoa 1800-luvulle asti. Tänä aikana siitä kehittyi herraskartano komeine, 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa rakennettuine päärakennuksineen ja suurine puutarhoineen, jota hoiti oma puutarhuri.
Vuonna 1738 Hyömäessä syntynyt eversti Karl Gustaf von Kraemer asui puolisonsa Christina Lovisa Stjernvallin perimässä Lammin Vanhassakartanossa. Hyömäen kartanon peri sitten Lammilla syntynyt poika, Carl Johan von Kraemer, joka kuoli Hyömäessä vuonna 1834. Hänen leskensä Ulrika Charlotta von Platen muutti Hämeenlinnaan, ja hänen sisarensa Sofia Gustava von Platen hoiti kartanoa jonkin aikaa kunnes myi sen piirilääkärille Vilhelm Granlundille vuonna 1852.
Nykyinen Hyömäki
Hyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamille. Talouskeskukset on rakennettu uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalaisasumuksia, joista monia on uusittu ja muutamat tyhjillään. Uudisrakentaminen on keskittynyt kyläkeskuksen ulkopuolelle, joten kylässä on säilynyt vanhan ryhmäkylän intiimi miljöö.
Lähteet
Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1
Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) sivusto:
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3990
Leveysaste 61°11′39.228″P
Pituusaste 24°28′13.188″I
