Hurttala

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hurttala sijaitsee Vanajaveden rannalla Kanta-Hämeessä, noin 10 km Hämeenlinnasta pohjoiseen. Hurttalan koulun lähellä kulkee Pälkäneentie Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Hattulan kunnan keskustaajamaan Parolaan on matkaa n. 3 km.

 

Kylä kulkuväylien varrella

Hurttalan ohi kulkenut tie Hämeenlinnasta Pälkäneelle (kantatie 57) on mutkitellut kylien ja Pyhän Ristin kirkon ohi Vanajaveden rantakumpareelta toiselle. Tie suoristettiin 1960-luvulla, ja nykyään se ohittaa kylät kulkien kirkon edestä. Vanha tie on olemassa ja sitä pitkin päästään edelleen kirkolle ja mm. Hurttalaan. Kirkon ja kylien ympärillä aukeava maisema on ollut pitkään viljelysmaana ensin teiden varsilla ja myöhemmin koko laakson laajuudelta. Vanajavesi on aina ollut tärkeä kulkuväylä ja kauppayhteys. Vesistö virtaa pohjoiseen kohti Pyhäjärveä ja edelleen Kokemäenjoen kautta Itämereen. Hattula on ollut tärkeä paikka vesireitin varrella, ja Pyhän Ristin kirkon ja Hämeen linnan yhteys on ollut tiivis. Katinalanlahden rannasta on mm. kaivettu savea ja tehty erinomaisia tiiliä mm. Hämeen linnan rakennustarpeisiin. Hurttalan kylän ja kirkon ympärillä oleva maisema on monipuolinen ja kulttuuriarvoiltaan rikas.

Hurttalan kylä

Hurttalassa eletään keskellä historiaa. Vanajaveden varsilla on liikuttu ja asuttu jo pitkään, ja Hurttalan kylä on Hattulan vanhimpia. Hurttalan koulun läheltä on löytynyt useita ikivanhoja kivikautisia esineitä. Rautakaudella n. 1000-1500 vuotta sitten Hurttalan seudulla oli jo runsaasti asutusta, ja rautakautisia esineitä ja hautapaikkoja onkin löytynyt lähistöltä useita. Ensimmäinen maininta Hurttalasta on vuodelta 1385, jolloin Petteri Hurttala (eli Herniäinen) oli lautamiehenä käräjillä. Vuonna 1405 pidettiin Hurttalassa piispankäräjät, jossa esillä olivat Hattulan pappilan asiat. Piispankäräjät pidettiin joko kirkossa tai Herniäisissä, jossa on ollut luultavasti majatalo. 1500-luvulla Hurttalassa oli kahdeksan taloa, joista kaksi kuitenkin autioitui. Autiotiloista muodostui Amundin talo, joka yhdistettynä seitsemään muuhun taloon lahjoitettiin ratsumestari Kubickille Herniäisten säteriksi.

Hurttalan kyläkuvaa hallitsee yhä keskiaikainen kirkko, tapuli ja pitäjänmakasiini. Muinainen kylän keskus on sijainnut kirkon tuntumassa, sen pohjoispuolella. Alue on säilyttänyt yhä tiiviin luonteensa, joskin uudisrakentaminen on muuttanut kyläkuvaa melkoisesti. Varsinaisia kylän kantataloja ei Hurttalassa ole säilynyt, muutamia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun itsellisasumuksia kylläkin. Vanhan kylätien varrella sijaitsee Penttilän tilan kookas päärakennus 1800-luvulta. Nykyisin asuinkäytössä oleva Hattulan pappila valmistui vuonna 1957 hämeenlinnalaisen arkkitehtitoimisto Erno & Sahlbergin suunnitelman mukaan. Kirkkomäellä sijaitseva tiilinen, rapattu pitäjänmakasiini rakennettiin vuosina 1838–1840 A.F. Granstedtin suunnitelman mukaan. Muurarimestarina oli tyrväntöläinen Juhani Kajander. Se toimi vuoteen 1902 saakka laina- ja köyhäinviljamakasiinina. Rakennus on nykyisin kirkon opastuskeskuksena.

Hurttalan peltojen keskellä sijaitsevassa metsäsaarekkeessa on Kalliolan tilan kaunis rakennusryhmä. Kalliola on erotettu Herniäisten säteristä 1830-luvulla. Tältä ajalta on myös tilan puinen päärakennus. Vanha väentupa, kivinavetta ja tiilinen viljamakasiini ovat 1800-luvun keskivaiheilta. Myös Kinnalan rakennukset näkyvät kauas yli peltojen. Sen hirsinen päärakennus on 1800-luvulta ja punatiilinen karjarakennus vuodelta 1928. Kinnalaan johtavan, koivujen rajaaman tien varrella on vanha punamullattu asuinrakennus, joka on säilyttänyt hyvin 1800-luvun talonpoikaisrakennukselle tyypilliset piirteensä. Pihan laidalla on vanhahko talousrakennus.

Hurttalan koulu

Hattulan toiseksi vanhin koulu perustettiin vuonna 1870. Oma koulutalo rakennettiin, kun pappilan vanha rakennus siirrettiin Pyhän Ristin kirkon viereiselle tontille vuonna 1879. Hurttalan vanhin koulurakennus palveli kahteen kertaan laajennettuna 1960-luvulle asti. Uuden koulutalon valmistuttua vuonna 1968 vanha koulu purettiin. Sen tilalla on nykyisin koulun hiekkakenttä. 1920-luvulle asti Hurttalan koulu oli kaksiopettajainen, mutta vuonna 1925 koulu muuttui 3-opettajaiseksi ja 6-luokkaiseksi. Silloin rakennettiin alaluokkia varten uusi koulutalo. Se purettiin uuden koulun tieltä pois vuonna 1967 ja siirrettiin Hattulan kunnan virkistysalueelle Ahorantaan Takajärven rannalle. Oppilaita Hurttalan kouluun tulee oman kylän lasten lisäksi Katinalasta, Mierolanpellolta, uuden kirkon seudulta ja Parolastakin. Rahkoilan alaluokat käyvät neljä ensimmäistä kouluvuottaan Rahkoilan koulussa ja osa heistä tulee Hurttalaan 5. ja 6. luokalle.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
http://goo.gl/HkQiZ

http://goo.gl/mppfh