Heinu

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Heinu sijaitsee Kalvolassa, noin 18 km:n päässä Hämeenlinnasta. Heinun kylässä asuu 115 asukasta, mutta kesämökkejä on kylässä parikymmentä ja Heinun Jalavaniemessä on myös asuntovaunualue. Vanajaveden läheisyys kutsuu veneilemään ja Heinunlahti on seudun kalastajille tuttua aluetta. Heinunlahden pohjukka on usein vesilintujen muuton levähdyspaikkana. Hevoshaankärjessä on myös vanha lintutorni.

 

Vanhaa kylää

Heinusta Vanajanselän rannalta on löydetty Kalvolan ainoa tunnettu kivikautinen asuin- tai leiriytymispaikka. Kolarin huvilan läheltä löytyi 1930-luvulla kampakeraaminen poikkikirves sekä kaksi liesirakennelmaa. Heinussa on myös rautakautinen uhrikivi, jollaisia oli muinoin viljelysten lähettyvillä. Heinun pysyvä asutus on näin ollen syntynyt 1100- tai 1200-luvulla, pakanuuden ja kristinuskon taitekohdassa. Historiallissa asiakirjoissa Heinu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1374.

Heinun kylä on yhä paikallaan keskellä vanhaa Vanajaveden laaksoaluetta, hämäläistä maisemaa, jonka läpi kaunis kylätie polveilee. Alueella on muutamia mainitsemisen arvoisia rakennuksia. Jaakkolan vanhan ratsutilan kaksikerroksinen, klassisistinen päärakennus on vuodelta 1927. Sen on suunnitellut on rakennusmestari Heikki Tiitola. Pihapiirissä on 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva yksikerroksinen asuinrakennus. Tienvarren hirsinen viljamakasiini lienee samanikäinen.

Rauhalahden tilan omisti vuosina 1893–1917 estetiikan professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä. Tilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1886. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu kaksi samanikäistä asuinrakennusta ja kaksi aittaa.

Läheinen Heinun kansakoulu rakennettiin vuonna 1911 Aspelin-Haapkylän lahjoitusvaroin. Se lopetettiin jo 1970-luvun puolessa välissä.

Kasvava kylä

Moottoritien tulo kolmen kilometrin päähän 13 vuotta sitten virkisti kylää; uusia taloja rakennetaan lisää koko ajan, kymmenen vuoden sisällä kylän väkiluku on lisääntynyt roimasti. Vanajan Helmi-kotipalvelu pitää huolta vanhenevista asukkaista. Jalavaniemen 250-paikkainen karavaanarialueen lisäksi Heinussa on muita yrityksiä kuten Mattilan Saha sekä liha-ja lypsykarjatiloja.

Heinun Kyläyhdistys on kunnostanut kylän yhteisen uimarannan, järjestänyt siivoustalkoita keväisin ja syksyisin. Kesäiltoina kylällä harrastetaan mölkyn pelaamista joka viikko, ja paikalla on 10-15 pelaajaa.

Kylätarina

Kun Hauho on tunnettu Niskavuoren Hetastaan, on Kalvolan Heinullakin oma sankarinsa. Heinun kylässä vuonna 1840 syntynyt ratatyömies Carl Gustaf (Kustaa) Gustafsson on kuuluisan Lapatossu-tarinan alkuunpanija. Tämä vuosina 1840-1900 elänyt, aikoinaan Hämeenlinnasta Heinuun siirretyn Saaren virkatalon poika oli humoristi, jonka lennokkaat jutut levisivät ratatyömailta kotiin palaavien miesten mukana ympäri Suomea. Kirjailija Ensio Rislakki eli Valentin julkaisi vuonna 1940 kirjan Lapatossun juttuja ja teki elokuvakäsikirjoituksen T.J. Särkän Lapatossu-elokuviin, joiden pääosassa oli Aku Korhonen.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kalvolan historia I. Hämeenlinna 1992. ISBN 952-90-4151-9

http://goo.gl/rzURc