Hauhon esinemuseo

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kun isojen viljavarastojen perustaminen ja kuljetusvälineiden kehittyminen teki pitäjien lainajyvävarastot tarpeettomiksi ja makasiinit jäivät tyhjilleen, niin monet muutettiin museoiksi. Hauho-Seura sai kunnan makasiinirakennuksen käyttöönsä ja toimitti Hauholla vanhojen esineiden keräyksen. Museo avattiin juhannuksena 1950.

Makasiinilaitos perustettiin Hauholle 1753 ja tiettävästi rakennuskin on tältä ajalta. Varasto oli maanviljelijöiden yhteinen yritys, johon kerättiin satoa hyvinä vuosina, ja lainattiin tarvittaessa siemenviljaksi viljelijöille. Mutta riitti siitä joskus muuhunkin. Kun 1800-luvulla tarvittiin varoja uutta kirkontornia varten, lahjoitettiin viljaa 500 tynnyriä – nykymitoissa 50 000 kiloa – ja laareihin jäi vielä kaksin verroin. Lainajyvälaitos ei ollut suinkaan vähäpätöinen yritys.

Vuonna 2006 museon alakertaa tyhjennettiin ja sinne tehtiin vuoden 1918 tapahtumista Hauholla kertova ”Kapina”-näyttely. Hauho-Seuran keskuudessa oli jo pitkään mietitty Esinemuseon uudistamista ja vuoden 1918 tapahtumista kertovan näyttelyn rakentamista. ”Kapina”-näyttelyyn innoitti myös muutamat museokokoelmissamme olevat ainutlaatuiset esineet, kuten esim. Poutunkankaan ja Syrjäntaan taistelujen jälkeen maastosta löytyneet saksalaiset esineet. Hauho sijaitsi vuonna 1918 punaisen Suomen alueella. Varsinainen rintamalinja ei kulkenut Hauholla, mutta punaisten perääntymisvaiheessa alueella käytiin kovia taisteluja.

Alakerrassa on esillä myös Venäjän vallan aikaan (1809-1917) ja Suomen itsenäistymiseen liittyviä esineitä. Vuonna 2015 rakennettiin talvisota- ja jatkosotanäyttelyt. Lähtökohtana oli museokokoelmissa olevat sotiin liittyvät esineet, asemasodan aikaiset puhdetyöt ja pula-ajan esineet. Alakerrassa on myös edelleen vanhoja museokokoelmia esillä, mm. viljan puinnissa, jauhatuksessa ja mittauksessa sekä hämäläisen sahdin valmistuksessa käytettyjä välineitä, sekä niiniköydet, joita vietiin Hämeen härkätietä Turun markkinoille saakka. Kyläsuutari Anselmi Roineen ja suutarimestari Eemeli Niemen koneet ja työkalut muodostavat myös ainutlaatuisen kokoelman.

Museossa on sähkön aikakauden ja nykytekniikan alkuaikojen laitteitakin, jotka nopean kehityksen vallitessa ovat jo jääneet muinaismuistoiksi.

Museon arvokkain osasto on yläkertaan rakennettu pieni kappeli, johon on talletettu kirkosta 1880-luvulla poistetut katolisen ajan pyhimyspatsaat ja hauholaisen kansantaitelijan, ruotusotamies Korrlerin 1772 tekemät lehterimaalaukset. Maalaukset kuvaavat raamatun tapahtumia ja karun kansanmiehen uskonnollisia näkemyksiä. Kappelissa on myös Hauhon kirkon vanhan saarnastuolin jalka ja siihen kuuluvat yksi paneeli ja katos. Katossa riippuvat kirkon vanhoja kynttiläkruunuja.

Yläkerrassa on myös mm. käsityö- ja kotitalouskaluja, seppämestarien näytteinä sarja vanhoja lukkoja, entisen kiertokoulun oppimateriaalia sekä Arvo Kallioisen valmistamia koristetiiliä monien linnojen ja kirkkojen restaurointia varten.