Harvialan kartano

Häme-Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Harvialan kartano oli yksi muinaisen Suur-Vanajan merkittävistä kartanoista, joka nykyisen kuntajaon mukaan kuuluu Janakkalan kuntaan. Tämä kuntamuutos tapahtui vuonna 1967. Harviala nimenä merkitsee myös kylää ja seisaketta Turengin eteläpuolella.

Sisällysluettelo

Nimen alkuperästä

Harviala on nimenä sekä kartanolle että kylälle. Harviala on aikojen saatossa muotoutunut yleisnimeksi siihen yhdistetyille rälssikartanoille ja muille tiloille. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran muodossa Harwiala vuonna 1425. Asiakirjoissa esiintyvät myös kirjoitusasut Harvela, Harvila ja Harvala. Lisäksi ovat olleet käytössä esimerkiksi henkilönimenä muoto Morthen Hareasist (1464) sekä muodot Harfuila (1477) ja Harffwela (1490). Nimen pohjana on ehkä sana Harvia(inen), esimerkiksi Oleff Harffwia (455) Lempäälässä, Mor(ten) Haruia 1571 Lahdenpohjan neljänneksessä Satakunnassa.

Kuitenkin professori Jouko Vahtola selvitellessään Kanta-Hämeen muinaissaksalaista nimikerrostumaa tulee johtopäätökseen, että Harvia ja Harvila nimet ovat johdettavissa saksalaisista miesten nimistä Hartvig ja Hartwich. Nykysin Vahdoltan tutkimuksia nimistön alkuperästä pidetään todennäköisimpinä.

Historiaa

On todennäköistä, että Harviala on hyvin vanha kylän nimi ja se on peräisin ainakin rautakaudelta ehkäpä jopa sitäkin vanhemmalta ajalta. Tosin perimätieto, johon ei suinkaan aina ole luottamista, kertoo, että kylän paikalle syntyi kartano vasta Ruotsin vallan aikana. Tämän kartanon ensimmäinen omistaja olisi ollut Birger-jaarlin poika Pentti (1254–1291), myöhempi Suomen herttua ja Linköpingin piispa. Harviala olisi näin ollut Suur-Vanajan pitäjän suurin yhtenäinen rälssiomistus. Näin varsinainen kartanokin periytyisi siis jo keskiajalta, jolloin se oli ainakin mm. Kurki-suvun omistuksessa. Näin se kilpailee Laukon kartanon kanssa Kurki-suvun synnyinsijana.

Harvialan lääni (vertaa Jokioisten lääni), kuten tilakokonaisuutta yleisesti kutsuttiin, jaettiin neljään osaan 1400-luvun lopulla. Lepaan sukuinen valtaneuvos Björn Klasson omisti vuonna 1527 neljäsosan Harvialasta,eli Äikäälän ja maita myös Janakkalan Kiialasta. Björn oli yksi Klas Hanssonin perillisistä. Näitä maitansa hän laajensi ostamalla sisarusten osuuksia Harvialasta. Vuonna 1530 hän osti lisäksi Yläneen ja Höitilän talot. Näin tämän suureksi muodostuneen Harvialan läänin lisäksi hän omisti alueita myös muualla Hämeessä,Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Vuonna 1555 Björnin maaomaisuus oli Hämeen mahtavin ja koko Suomen alueen viidenneksi suurin.

Historian myöhemissä vaiheissa kartanolle on ollut tyypillistä sen kuuluminen korkeille ruotsalaisille aatelissuvuille, jotka eivät ole itse asuneet kartanossa. Näin Harvialan kartanon maista on erotettu mm. Äikäälän tila, josta on myöhemmin muodostunut Vanajanlinna sekä entinen lampuotitila, josta muodostui Suvikkaan kartano.

Aikojen kuluessa on Harvialaan yhdistetty 23 säteri-, rälssi- ja verotilaa,joiden yhteinen pintä-ala on ollut 27 manttaalia. Muun muassa Viralan kartano kuului Harvialan alaisuuteen. Itsenäisyyden alun jälkeisen torpparivapautuksen jälkeen tilasta myyttiin 57 torppaa, joiden pinta-ala on 1 939 ha, itsenäisiksi taloiksi. Samalla muut Harvialan torpat liitettiin kartanon maihin. Kartanon pinta-ala oli vielä 1930-luvulla, torpparivapautuksen jälkeenkin 10 914,8 ha; josta puutarhaa 12, peltoa 430, laidunta 129,58, metsämaata 9 815,26 ja joutomaata 527,96 ha.

Kartanon omistajia

  • Niklis Koike (Kurki sukua), valtaneuvos –1426
  • Henrik Svärd, valtaneuvos 1425–ennen 1440, oli edellisen veljenpoika
  • edellisen leski omaa sukua Diekn –1486
  • Hans Pedersson (Lepaan sukua) tuomari ja edellisen vävy
  • Klas Hansson, tuomari, kuollut ennen 1523
  • Björn Klasson, valtaneuvos, kuollut 1551
  • Karin Stiernsköld, edellisen leski, kuollut 1584
  • Mats Larsson Kruus, vouti ja valtaneuvos, kuoli 1606, edellisen vävy
  • Jesper Mattsson Kruus, valtionvarainhoitaja, kuoli 1622, edellisen poika
  • Brita De la Gardie, kuollut 1645, edellisen leski
  • Lars Kruus af Gudh, eversti, kuollut 1656, edellisen poika
  • Agneta Horn af Björneborg, kreivitär, kuoli 1672, edellisen leski
  • Fabian Wrede, kamarikollegion presidentti, kuoli 1712, edellisen vävy
  • edellisen perilliset 1730
  • Magnus Julius De la Gardie, kreivi ja valtaneuvos 1731–1741, edellisen tyttären vävy
  • edellisen perilliset 1741–1757
  • Fredrik Axel von Fersen, kreivi ja valtaneuvos 1758–1794
  • edellisen perilliset 1794–1797
  • Knut [on Troil, vapaaherra ja salaneuvos 1798–1815
  • Otto Joakim Brusiin, majuri 1816–1817
  • Otto Reinhold Brusiin, sihteeri 1817-39
  • Fredrika Wilhelmina Brusiin os. Spåre 1839–1841, edellisen leski
  • Vilhelm Granlund, professori 1841–1854, edellisen toinen aviopuoliso
  • Otto Reinhold Brusiin, kunnallisneuvos, 1854–1911

Yhtiöittäminen

Jo viimeisen Brusin-sukuisen omistajan aikana Harvialan kartanosta muodostettiin osakeyhtiö Harviala Oy, joka otti kartanon ja sen tilukset haltuunsa. Tämä yhtiöittäminen tapahtuivuonna 1908. Kuitenkin jo vuonna 1913 yhtiön osakkeet myytiin W. Rosenlew & Co -osakeyhtiölle.Tässä vaihessa Rosenlew & Co-yhtiön johtokunnan puheenjohtajana toimi tri W. Rosenlew, Harvialan kartanon isännöitsijänä oli agr. B. Schildt ja metsätalouden johtajana metsänhoitaja, fil. maist. L. Runeberg.

Lähteet

  • Nissilä, Viljo: Suurvanajan nimistöä. Teoksessa: Vanajan historia I, Wanaja-seuran julkaisuja XX, Hämeenlinna, 1976. ISBN 951-95296-2-4.
  • Rytkönen, Raili: Vanajan historia II. Vanajan ja Hämeenlinnan maaseurakunnan historia uuden ajan alusta kunnallishallinnon alkuun 1868. Gummerus, Hämeenlinna, 1992. ISBN 952-9509-03-0.
  • Suvanto, Seppo: Vanajan keskiaika. Teoksessa: Vanajan historia I, Wanaja-seuran julkaisuja XX, Hämeenlinna, 1976. ISBN 951-95296-2-4.
  • Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Vanajan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan historia 1860-luvulta kuntien lakkauttamisen vuosiin 1948 ja 1967. Wanaja-seura ry, Hämeenlinna, 2004. ISBN 951-95296-6-7.

Lisätietoja

Henkilökohtaiset työkalut