Hätilä

Häme-Wiki

Hätilä on kaupunginosa Hämeenlinnan keskustan ja Vanajaveden itäpuolella, aivan rautatieaseman tuntumassa. Hätilän-Sairion-Asemantaustan alue on Suomen suurin yhtenäinen pientaloalue ja myös yksi suurimpia Pohjoismaissa.

Historia

Hätilä kuuluu varhaisimpiin maatalousseutuihin. Hämeen järvien rannoilla oli hyviä viljelyalueita. Hätilä oli keskiajalla silloisen mittapuun mukaan varsin iso talonpoikaiskylä. 1500-luvun puolivälissä taloja oli kymmenen ja peltoalaa noin 20 hehtaaria. Vuonna 1557 kruunu lunasti maat ja liitti ne Hämeen linnan maihin. Näin Hätilästä tuli linnan latokartano ja kyläläisille annettiin uudet asuinpaikat Hattulan Mierolasta. Latokartanot olivat linnan maatalouskeskuksia, joissa oli iso karja ja viljelykset ja joita talonpojat päivätöinään hoitivat.

Kamppailu Hätilän liittämisestä Hämeenlinnan kaupunkiin alkoi 1850-luvulla ja jatkui aina 1940-luvulle asti. Väestönkasvu asetti paineita kaupungin laajenemiseen. Carl Albert Edelfeltin piirtämässä asemakaavassa (1858) kaupunkia oli laajennettu itään. Valtio vaati kuitenkin liian suurta summaa Hätilän virkatalon maista, jotta kaupunki olisi pystynyt ne lunastamaan. Myös 1900-luvun alussa senaatille ehdotettu lunastus epäonnistui. Kaupunki osti vuonna 1916 Padasjoelta Verhon kartanon, jonka se yritti vaihtaa Hätilän ja Ojoisten virkatalojen maihin. Vaihdon epäonnistuttua liitos haudattiin useaksi vuodeksi ja vasta vuonna 1946 Hämeenlinnan maalaiskunta määrättiin lakkautettavaksi ja pääosa sen alueista liitettäväksi Hämeenlinnan kaupunkiin.

Nykypäivä

Hätilässä sijaitsee mm. Hämeenlinnan Yhteiskoulu ja lukio sekä Tuomelan sivukirjasto.

Alueen lähidemokratiaelimenä toimii Hätilän-Sairion asukasyhdistys.

Lähteitä

• Sairiossa luonto on läheinen. Hämeen Sanomat 25.4.2004
• Palmunen, Einar: Hätilän kylän ja kartanon vaiheita. Hämeenlinna-seura, 1957.
• Laitila, Inka-Maria: Taistelu Hätilästä. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon vuosikirja 1989.

Leveysaste 61°0′15.444″P
Pituusaste 24°29′1.86″I