Hämeenlinnan verkatehdas

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
[[Hämeenlinna|
Hämeenlinnan verkatehdas 1900-luvun alussa. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat.
Hämeenlinna]]n verkatehdas on vuosina 1895-1963 toiminut tekstiiliteollisuusyritys. Se oli Suomen suurimpia verkatehtaita 1940- ja 1950-luvuilla. Tehdas valmisti korkealaatuisia kankaita itse kehräämästään karstalangoista ja ulkomailta tuotetuista kampalangoista.

Perustamisvaiheet

Hämeenlinnan verkatehdas aloitti toimintansa vuonna 1895, vaikka moni taho oli epäillyt, sopisiko Hämeenlinna lainkaan teollisuuskaupungiksi. Syynä pidettiin koskien puuttumista, sillä vesivoima oli tärkeä energialähde. Osakeyhtiön perustivat insinöörit K. O. Tenlen Turusta ja Hugo Wallberg Halmstadista Ruotsista. Tehdas oli alunperin tarkoitus rakentaa Kankaantaustan kylään Vanajaan aivan kaupungin ulkopuolelle. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätös vuokrata edullisesti ns. Pinellan niemen alue Keinusaaressa 50 vuodeksi siirsi tehtaan Hämeenlinnaan.

Vanajaveden rannalla sijaitsevalle tontille rakennettiin ensin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Tehtaan johtajana toimi pitkään kunnallismiehenä tunnettu Henrik Holmén, jonka johdossa tehdas kehittyi ja sai hyvän maineen. Se olikin pitkään kaupungin merkittävin teollisuuslaitos ja sitä laajennettiin useaan otteeseen.

Holménin hyvät ajat

Alkuvaikeuksien jälkeen tehdas alkoi tuottaa hyvin. Sen tuotteet pystyivät kilpailemaan jopa englantilaisten kankaiden kanssa. Vuosisadan vaihde oli tekstiiliteollisuudessa huonojen suhtanteiden aikaa ja työt jouduttiin pysäyttämään vuodeksi. Pian kuitenkin tehtaan valmisteiden kysyntä kasvoi niin paljon, ettei kysyntää voitu tyydyttää silloisella tuotantokapasiteetilla. Vuoden 1906 lopulla hankittiin neljä uutta kutomokonetta ja samalla laajennettiin tehdasrakennusta. Samana vuonna päätettiin rakentaa isännöitsijän asunnoksi ns. Iso Huvila Pinellan niemeen.

Seuraavina vuosina tuotantomäärät pysyivät tasaisina. Vuoden 1912 yhtiökokouksessa päätettiin laajentaa kehruuosastoa. Suurehko kolmikerroksinen kehruurakennus valmistui pari vuotta myöhemmin tehdasrakennuksen länsipuolelle. Ensimmäinen maailmansota lisäsi tuotteiden kysyntää Venäjällä, mutta kansalaissodan aikana toiminta pysähtyi pariksi vuodeksi olosuhteiden pakosta ja raaka-aineiden loputtua.

Uusi johto

Vuonna 1927 osakkeiden enemmistö siirtyi Amberlan suvulle ja toimitusjohtajaksi siirtyi vuorineuvos Arthur Amberla. Vuonna 1937 rakennettiin uusi karstalankakehräämö, mikä laajensi tehtaan kapasiteettia entisestään. Koneet lauloivat tehokkaasti ja markkinoille ilmestyi kuosikkaita, hienolaatuisia kankaita herrojen pukuihin ja takkeihin.

Sotien aikana tehtaan tuotanto oli ennätyksellinen. Jatkosodan päätyttyä tehdas pystyi työllistämään 625 työntekijää ja se kohosi näin maan suurimpien verkatehtaiden joukkoon. Tehtaan viimeinen kukoistuskausi osui 1950-luvulle, jolloin työntekijöitä oli peräti 1300. Kudotusta kangasmäärästä olisi voinut levittää maton, joka olisi ulottunut Helsingistä Ouluun saakka.

Verasta kulttuuriin

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Vanajavedeltä. Kuvaaja: Maija Jauhola
Koko Eurooppaa koskenut villateollisuuden lama ei voinut olla jättämättä jälkiä Hämeenlinnan verkatehtaan toimintaan. Yritys liittyi Villayhtymään, mytta toiminta loppui kuitenkin vuonna 1963. Sen jälkeen tehtaan alueella toimi yksityisiä yrityksiä. Kaupunki hankki rakennukset omistukseensa vuonna 1978.

Nykyisin tehtaan tiloissa toimii Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas.Voit tutustua Verkatehtaan alueeseen Virtuaalipolku.fi-palvelusta löytyvän kartan avulla.


Lähteet

  • Koskimies, Yrjö S.: Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944. Karisto, 1966.
  • Peltonen, Ville: Hämeenlinnan verkatehdas Oy 1895-1945. Oy Tilgmann Ab., Helsinki 1945.