Hämeenlinnan kaupunki

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark(Ohjattu sivulta Hämeenlinna)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.

Nähtävää

Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen Hämeen linna, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös Säästöpankkimuseota sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää Palanderin taloa. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä Vankilamuseossa. Museo toimii Hämeenlinnan lääninvankilan entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä Suomen tykistömuseo. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi Vanajan kirkon läheisyydessä sijaitseva Sähkömuseo Elektra. Vakavampia historian harrastajia palvelee Hämeenlinna maakunta-arkisto, jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin torin ympärillä.     

Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä Jean Sibelius on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva syntymäkotinsa toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi Sibeliuksen nimikkopuisto, jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty patsas. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee Hämeenlinnan taidemuseo. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni Verkatehdas, jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.

Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Aulangon tai Ahveniston ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös Kansallisen kaupunkipuiston läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.     

Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka  tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.

Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.

Historiaa

Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von Arbin laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.

Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. empireasemakaavan mukaan.

Kuntauudistus

Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.

Kaupunginosat ja kaupunginosakeskukset

1 Linnanniemi, 2 Koilliskulma, 3 Hämeensaari, 4 Saaristenmäki (1-4 Keskusta), 5 Keinusaari, 6 Sairio, 7 Myllymäki, 8 Kauriala, 9 Ahvenisto ja Poltinaho, 10 Pullerinmäki, 11 Ojoinen, 12 Puistonmäki, 13 Kirstula, 14 Aulanko, 15 Hätilä, 16 Idänpää, 17 Katinen, 18 Katuma, 19 Kantola, 20 Kankaantausta, 21 Miemala, 22 Hattelmala, 23 Munakas, 24 Luolaja, 25 Voutila, 26 Loimalahti, 27 Majalahti, 28 Vuorentaka, 29 Tiirinkoski, 30 Pikku-Parola, 31 Luhtiala, 32 Ruununmylly, 33 Taka-Hätilä, 34 Hangasmäki, 35 Kankainen, 36 Mäskälä, 37 Kappola, 38 Hakumäki, 39 Vanaja, 40 Käikälä, 41 Harviala sekä viisi kaupunginosakeskusta, jotka ovat Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos.

Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin Hongisto ja Kartanonranta.

Lisätietoja