Hälläpyörän talo (Raatihuoneenkatu 3)

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Raittiusseuran talo.jpg
Sargrenin talo kerrostalojen puristuksessa.
Raatihuoneenkatu 3:n kivisen uusklassistisen talon suunnitteli turkulainen arkkitehti August Helenius vuonna 1900 hämeenlinnalaisvaikuttajan, lehtori Johan Engelbert Sargrenin (1850-1916) asunnoksi. Sargrenit muuttivat pois Hämeenlinnasta vuonna 1905, ja rakennus siirtyi tämän jälkeen pääasiassa liike-elämän käyttöön.

 

Johan Sargren

Sargrenin perheen juuret olivat Turussa, johon perhe muuttikin takaisin. Johan Sargren toimi matematiikan lehtorina Hämeenlinnan lyseossa ja toimi aktiivisesti myös kunnaliispolitiikassa ja VPK:ssa. Hän johti muutaman vuoden myös lyseota sekä Hämeenlinnan käsityökoulua, ammattikoulun edeltäjää. Sargrenin puoliso oli Olga Josefina, o.s. Saxen, tyttäret Verna ja Vesta sekä vanhempi veli Eino.

Lehtori Sargrenin teettämä talo oli edustava niin sisätiloiltaan kuin ulkoasultaan, mutta tyyliltään alun alkaen hieman vanhanaikainen. Klassistiset aiheet olivat jo 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa jo väistymässä modernimman jugentyylin tieltä. Hämeenlinnassa rakennettiin vain puisia asuinrakennuksia; kallis kivirakentaminen kuului julkisiin rakennuksiin. Arkkitehti Heleniuksen alkuperäisistä suunnitelmista ovat toteuttamatta jääneet mm. päätyjen aumalappeille piirretyt koristepäät sekä katon harjan takorautainen koristelu. Kauniisti koristeltua porttiakaan ei enää ole.

Asuintalosta liiketaloksi

Sargrenien jälkeen talon omisti kauppias Karl Nieminen, joka piti siinä vaatetusliikettä vuoteen 1918 asti. Hänen aikanaan itäpäätyyn lisättiin kellarihuoneisto, johon pääsi ulkokautta. Niemisen jälkeen talon omisti kauppias Johan Helenius perheineen 1950-luvulle asti. Vuonna 1925 rakennettiin sen länsipäähän elokuvateatteri, ja helsinkiläisen arkkitehdin G. W. Nybergin piirtämän elokuvateatteriosan pelkistetyn klassistinen julkisivu sopi talon vanhahtavaan ulkoasuun hyvin. 1960-luvulla talossa toimi myös Keskusapteekki, jota varten sisätilat muutettiin apteekille sopiviksi. Se siirtyi ravintolan tieltä vuonna 1972. Lisäsiipi toimi silloin vielä elokuvateatterina 1990-luvulle asti. Talossa toimineet elokuvateatterit olivat Hämeen Kino ja Bio Marilyn. Raatihuoneenkadun Viipurintiensillan puoleinen pää oli Reskan päätepiste, joka alkoi nykyisen kävelytien keskivaiheilla olleen Satulinna-nimisen elokuvateatterin kohdalta.

Hälläpyörä

Kellariin rakennettiin ravintola vuonna 1959, ja se oli aikanaan maan korkeatasoisimpia kellariravintoloita. Ravintolan sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi. Ravintola Hälläpyörän uusi nimi on nykyään Ravintola Hällä, ja se jatkaa yhä talon ravintolaperinteitä. Rakennuksen länsipäässä on kiinalaisravintola Orient World.

Hämeenlinnan vanhojen rakennusten säilyttämistä pohtiva toimikunta toivoi 1980-luvulla Sargrenin talon säilyvän kaupunkikuvassa osana Raatihuoneenkadun vielä tallella olevaa vanhaa maailmaa. Se onkin säilytetty jälkipolville. 1990-luvulla rapistunut talo rapattiin ja maalattiin. Talo on yksi Hämeenlinnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.

Lähteet

Hämeen Sanomat 4.1.1981
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/120

Viikkouutiset 4.1.2008 / Inka-Maria Laitila

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011
Raatihuoneenkatu