Forssa

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuhalankoski.jpg
Forssan nimen kielellinen lähtökohta on ruotsinkielinen sana fors, suomeksi koski. Muodossa forssa se tarkoittaa perusmuodon vanhaa monikkomuotoa. Paikkakunnan nimen kannalta on huomioitava myös muoto forsa, joka merkitsee veden voimakasta virtaamista.

Suomessa Forssa-nimisiä paikkakuntia on vain tämä yksi. Sitä vastoin Ruotsissa on viisi Forssaa ja 24 Forsaa. Nimestä on paikannimiluettelossa käytetty molempia muotoja, vaikka Ruotsin Akatemian sanaluettelon mukaan oikea kirjoituasu on Forsa. Muoto Forssa ei siten ole mikään suomenkielen mukainen muoto ruotsalaisesta paikannimestä Forsa, vaikka näinkin on joskus arveltu.

Monista muutosyrityksistä huolimatta Forssa on säilyttänyt nimensä. Liittyyhän se suoranaisesti paikkakunnan syntyhistoriaan ja on selkeä muistutus sen ruotsalaisista lähtökohdista.

Forssan synty

Forssan perustamisajankohdaksi on yleisesti hyväksytty 30.11.1847, jolloin muurattiin silloisen Tammelan pitäjän Loimijoen Kuhalankosken partaalle rakenteilla olleen kehräämön peruskivi. Kehräämön perusti Ruotsista maahamme värjärinkisällinä muuttanut tehtailija Axel Wilhelm Wahren. Hän oli toiminut toistakymmentä vuotta verkatehtailijana Jokioisilla, mutta erilaisista syistä johtuen näki välttämättömäksi luopua tehtaanpidosta Jokioisilla ja perustaa oman yrityksen. Sopiva paikka sille löytyikin läheisen, Jokioisilta kahdeksan kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Kuhalankosken partaalta. Kehräämön nimeksi tuli Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiö.

Vuonna 1855 Wahren perusti vielä kutomon. Se rakennettiin kilometrin verran kehräämöstä ylävirtaan sijainneen Kikkeränkosken etelärannalle. Kutomo sai nimekseen Wiksbergin Puuvillakutomo (Wahren & Kumpp.). Yritykset yhdistettiin v. 1859 Forssan Osake Yhtiöksi. Tehtaiden perustajaa A.W. Wahrenia pidetään perustellusti Forssan perustajana ja hänen voi katsoa antaneen nimen myös paikkakunnalle. 

Forssan nimi

Alkuaan puuvillakehräämölle annettu nimi omaksuttiin siis pian koko paikkakunnan nimeksi. Ensin se käsitti tehdasyhtiön laajat maaomaisuudet, mutta ulotettiin pian kauemmaksikin. Esimerkiksi kun Turku-Toijala rautatie valmistui v. 1876, annettiin tehtaita lähinnä, niistä noin 15 km etäisyydellä olevalle asemalle nimeksi Forssa. Se oli siinä suhteessa luontevaa, että Forssan Osake Yhtiö oli aseman tärkein käyttäjä. Aseman nimi muutettiin Matkuksi v. 1898, kun Forssan nimi annettiin Humppilasta tulleen kapearaiteisen rautatien aseman nimeksi.

Kunnalliseen jakoon perustuvat rajat Forssa sai v. 1923, kun siitä tuli kauppala. Kaupunginoikeudet Forssalle annettiin v. 1964.

Forssa lausutaan forssalaisittain Vorssa. Ensimmäinen kirjain ei liene koskaan taipunut kunnolla paikkakuntalaisten kielellä. Forssan nimen suomentamisesta on aika ajoin keskusteltu laajaltikin. Ainakin vuosina 1908, 1923 ja 1933 asiasta kirjoitettiin Forssan Lehden palstoilla sekä keskusteltiin kauppalanhallituksessa - ja valtuustossa. Sopivia nimiehdotuksia oli runsaasti: Aava, Aimala, Emola, Harju, Helskinä, Honkoski, Hämeenkoski, Hämekoski, Hämälä, Härkäsilta, Joki-Koski, Joksa, Kaleva, Kalkki, kalliokoski, Kangaskoski, Kangasmaa, Kangastila, Kangasto, Kehräkoski, Koskela, Koskenmaa, Koski-Joki, Koskilinna, Koskimaa, Koskio, Koskioinen, Koskisto, Kuhakoski, Kuhala, Kuhalinna, Kuharanta, Kuivasto, Kurkela, Linnikka, Linikkala, Loimikoski, Loimio, Lounaiskoski, Melakoski, Pajukoski, Rullakoski, Savela, Savilinna, Sillankorva, Siltala, Sorsala, Suomela, Taistola, Talso, Tammikoski, Tammila, Tammio, Tammisilta, Vaarni, Vaatekoski, Vaha, Vahakoski, Vaho, Vahokoski, Vahra, Vahrakoski, Vahramaa, vahro, Vahto, Varala, Varenki ja Varmala.

Kauppalanhallitus otti nimikysymykseen kantaa kokouksessaan 2.10.1933 ja esitti valtuustolle, että uudeksi nimeksi hyväksyttäisiin Kuhala, joka on kauppalan yhden kylän vanha nimitys ja siten historiallisilla perusteilla sopivin nimiehdotuksista, jotka kaikki muut olivat enemmän tahi vähemmän keksittyjä ja tekaistuja.

Kauppalanvaltuuston kokouksessa 14.11.1933 Forssan nimen muuttamista kuitenkin vastustettiin ja asian käsittelyä siirrettiin. Nimenmuutosasiaan ei palattu.

Vielä vuoden 1943 lopulla Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys lähetti kauppalanhallitukselle kirjeen, jossa yhdistyksen johtokunta pyysi kauppalanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin kauppalan nimen suomalaistuttamiseksi. Sopivina vaihtoehtoina mainittiin Kuhala, Koskela, Kuhalankoski, Linikkala ja Talso.


Lauri Pohjakallio


Teksti on lainattu ja lyhennetty Lauri Pohjakallion luvalla hänen artikkelistaan Forssan nimen alkuperästä. Artikkeli on julkaistu Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa 56 (1987), ss. 7-17. Forssa 1987.

Aiheesta muualla