Erkylän kartano

Häme-Wiki

Erkylän kartano sijaitsee Hausjärvellä Erkylänjärven rannalla. Kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta hämäläistä kulttuuriympäristöä.

Sisällysluettelo

1 Munckin kartano
2 Muut rakennukset
3 Eskon koulu
4 Lähteet

Munckin kartano

Erkylän kartanon kantatilana pidetään entistä Apolan ratsutilaa, jonka omistajat tunnetaan vuodesta 1543 alkaen. 1700-luvun lopulla se kehittyi suurkartanoksi, ja vuonna 1843 kartanon maiden pinta-ala oli n. 10 000 hehtaaria. Monista omistajasuvuista ja omistajista kartanon nykyisen rakennuskannan kannalta merkittävin on kenraali, Helsingin yliopiston sijaiskansleri, Johan Reinhold Munck (1795-1865), joka rakennutti kartanon päärakennuksen vuosina 1845–1851 arkkitehti A.F. Granstedtin piirustusten mukaan. Rakennus on osin kolmikerroksinen, tiilestä muurattu, valkeaksi rapattu, ja se kuuluu aikakautensa komeimpiin kartanoihin. Rakennus ei ole enää puhtaasti empiretyylinen, vaan siinä on myös uusgotiikan ja uusrenessanssin piirteitä. Päärakennusta ympäröivä laaja englantilaistyylinen puisto on istutettu 1850-luvulla. Erkylässä käytiin vapaussodan taisteluja, ja kartanon puistossa on muistokivellä varustettu neljän saksalaissotilaan hauta. Kartanon pihaan johtaa vanha koivukuja.

Muut rakennukset

Kartanopihan eteläpuolella olevassa talouspihassa on kartanon vanhin rakennus, väentupa eli taksvärkki. Sen rakennutti kenraali Gustaf Adolf Ehnroth vuosina 1842-1843. Väentuvassa kokoontuivat torpparit, myöhemmin muonamiehet ja rengit aamuisin työnjakoon ja syömään eväitään. Talossa oli myös asunto ja pakaritupa. Nykyään rakennus on loma-asuntona. Erkylänjärven etelärannalla on Saarentausta, kartanon entinen torppa, jonka pitkän talonpoikaistyyppisen päärakennuksen vanhimmat osat rakennettiin vuonna 1789. Myös ns. Pihon savupirtti on ollut aikanaan Erkylän kartanon torppa, joka raivattiin vuonna 1787. Rakennus on Hausjärven viimeinen savupirtti.

Pienen lammen toisella puolen on vuonna 1850 rakennettu talli, joka on A.F. Granstedtin piirtämä samoin kuin kartanopihan pohjoispuolella sijaitseva samanikäinen viljamakasiini. Makasiini on kuutionmuotoinen, siinä on lanterniinikatto ja se on koristeltu rappauksin. Makasiini on muutettu asuinkäyttöön. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Erkylän Omettana tunnettu kivinavetta vuodelta 1845. Erkylänjärven toisella puolen vastapäätä päärakennusta on Hautaniemi, jossa on paroni Carl Munckin hauta. Haudan lähialueet ovat kaunista lehtometsää.

Eskon koulu

Erkylänjärven rannalla on Suomen ensimmäinen kansakoulu, jonka sveitsiläisen kasvattajan Pestalozzin aatteisiin tutustunut kenraali Munck rakennutti alustalaistensa lapsille vuonna 1857. Koulu sai nimen Eskon koulu paikalla olevan torpan nimen mukaan. Koulu oli toiminut jo vuonna 1856 kartanon sivurakennuksessa, Isotalossa. Opettajana oli toiminut välskäri A.V. Simelius Puujaasta. Eskon koulun ensimmäinen opettaja oli maisteri Olai Wallin, josta tuli kansakouluntarkastaja. Kartano ylläpiti Eskon koulua vuoteen 1866 asti, jolloin Hausjärvi sai kunnallisen kansakoulun kirkonkylään. Erkylästä sinne oli pitkä matka, joten kenraali Munckin leski, vapaaherratar Vilhelmiina Munck avasi Eskon koulun uudelleen vuonna 1884.

Koulu kävi ajan mittaan ahtaaksi, joten Erkylän kartanon omistajat vapaaherra Carl Munck ja senaattorinrouva Minette Donner antoivat tontin Vantaalta Myllylammen rannalta. Lahjoittajien toivomuksesta vuonna 1904 aloittanut uusi sveitsiläistyylinen koulu nimettiin Erkylän kouluksi. Koulua laajennettiin vuonna 1933, ja viimeksi sitä korjattiin vuosina1992-1994. Tämä Suomen vanhin koulu lakkautettiin kesäkuussa vuonna 2010.