Reskafestari
Reskafestari on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä kaksipäiväinen ulkoilmakonsertti, jossa soitetaan 60- ja 70-lukujen musiikkia. Nimensä mukaan tapahtumapaikkana on Reska eli Hämeenlinnan keskustan kävelykatu.
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.99599" lon="24.46430">Raatihuoneenkatu</marker> </widget>
Reska
Reskaksi alettiin kutsua 1950-luvulla Hämeenlinnan Raatihuoneenkatua, joka ei silloin vielä ollut kävelykatuna. Nuoriso alkoi kutsua katua Reskaksi, joka tulee Hallituskadun vanhasta nimestä Residenssikatu. Sodan aikana ja sen jälkeen syntynyt ns. suuri ikäluokka muodosti silloin uudenlaisen nuorisokulttuurin, jonka idoleita olivat amerikkalaiset tähdet kuten Paul Anka ja Elvis. Reskasta tuli nuorison kokoontumispaikka ja "kävelykatu", jota käveltiin edestakaisin, päästä päähän, Satulinnan elokuvateatterista Hämeen Kinoon ja Marilyniin saakka. Nuorisoa oli mustanaan, ja koska Hämeenlinna on varuskuntakaupunki, myös sotilaita liikkui iltalomillaan kadulla. Joukossa oli myös ns. "lättähattuja", joiksi kutsuttiin nuoria miehiä rasvattuine hiuksineen, litistettyine huopahattuineen, tummine takkineen ja alas kapenevine housuineen. Tyttöjä kutsuttiin joko myssymisseiksi villamyssynsä takia tai piukkapöksyiksi ihoa myötäilevien housujensa takia. Musiikkina soi rock and roll. Lättähatuilla oli kyseenalainen maine, sillä esiinpistävä käytös tupakoimisineen ja aikuisille huuteluineen oli uutta sodanjälkeisessä Suomessa. Mutta siihen aikaan ei juuri alkoholia juotu ainakaan julkisesti, eikä järjestyshäiriöitäkään liiemmin ollut. Kaksi poliisia käveli nuorten seassa valvomassa. Nykypäivään verrattuna lättähatut ja myssymissit olivat kilttejä, sillä tietty kunnioitus ja moraali vallitsi silloin vielä nuorisonkin keskuudessa.
1960-luvulla tuli "rautalankamusiikki", vuosikymmenen puolessa välissä Beatlesit ja Rolling Stonesit. Nuorisopukeutumisen koodeja olivat miehillä nahkatakki, farkut ja pitkäkärkiset "rotantappokengät", kulkuneuvona moottoripyörä. Tytöt pukeutuivat kellohameisiin ja piikkikorkokenkiin. Farkut eli "donkarit" puettiin ylle 1960-luvun loppupuolella.
Myös nykyisin Raatihuoneenkadun kävelyosuus Reska on kaupungin merkittävin alue. Jo 1970-luvulla ehdotettiin Raatihuoneenkatua kävelykaduksi, mutta vasta 1980-luvulla muutettiin kävelykaduksi ensin Sibeliuksenkadun ja Kasarmikadun välinen osa. Vuonna 1988 Reska avattiin iloisissa markkinatunnelmissa. Vuonna 1999 alettiin suunnitella kävelykadulle jatkoa, ja nyt se ulottuu kahden korttelin verran Saaristenkadulle asti. Uuden osan laatoitettua pintaa lämmitetään talvisin. Uudessa osassa on myös taideteoksia, mm. Pentti Kukkosen veistokset. Kävelykadun varrella on kauppakeskuksia, hotelleja ja ravintoloita, jotka levittävät kesäisin terassinsa kadulle. Reskalla on usein katutaiteilijoita ja muuta ohjelmaa. Torin markkinat levittäytyvät joskus myös Reskalle.
Reskafestari
Reskafestarin perinteisessä, heinäkuisessa ulkoilmakonsertissa soi nostalginen, 1960- ja 1970-lukujen musiikki. Tawastia Bank -ravintola ja Hotelli Emilia tekevät yhteistyötä Reskafestareiden järjestämiseksi. Vuonna 2011 ne järjestettiin seitsemännen kerran. Festareita varten Reska täyttyy kaljateltoista, bajamajoista ja lavarakenteista. Ravintoloiden terassit ovat täynnä festarivieraita heinäkuisen viikonlopun aikana. Alueelle on vapaa pääsy, ikäraja on 18 vuotta ja alueella on anniskeluluvat. Festareilla on useita esiintyjiä. Vuoden 2011 esiintyjät olivat Jari Sillanpää, Pave Maijanen, Milana Misic sekä Jiri Nikkinen.
Lähteet
Hämeen Paras paikka. Toim. Pirkko-Liisa Kastari. Hämeenlinna 2009. ISBN 978-951-98507-5-7
Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011