Jänhijoki

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)

Jänhijoki on Jokioisten kunnan kylä.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.870796" lon="23.47425">Jänhijoki</marker> </widget>

Ympäristö ja asukkaat

Jänhijoen kylä sijaitsee noin seitsemän kilometriä pohjoiseen Jokioisten kuntakeskuksesta valtatie 2:n läheisyydessä. Kylä muodostuu Rehtijärven, Latovainion ja Kuuman kylistä. Lähimmät muut kylät ovat Minkiö ja Kiipu. Keskimäärin matkaa Jokioisten keskustaan on noin 7 km, Humppilaan 8 km ja Forssaan 8 km. Isoimpiin kaupunkeihin on matkaa seuraavasti: Turkuun 90 km, Hämeenlinnaan 65 km, Helsinkiin 125 km ja Poriin 120 km. Jänhijoen kylien asukasluku oli vuoden 2000 tilastotietojen mukaan 1 057. Talouksia oli noin 320. Kuumassa sijaitsee yksi Jokioisten kouluista, Kuuman koulu, jossa on esikoulu sekä luokat 1.-6. Vuonna 2007 Kuuman koulussa oli oppilaita 70 ja opettajia 4. Kuuman kansakoulu on rakennettu 1916, ja sitä on laajennettu myöhemmin. Koulun pohjoispuolella on vanhaa hakamaisemaa. Kylällä on runsaasti maatalousväestöä ja omakotitaloasutusta. Lisäksi kylän keskustassa on muutama rivitalo. Kylällä asuu myös jonkin verran kesäasukkaita.


Alueen halki virtaa Jänhijoki. Muina vesistökohteina mainittakoon Kuuman uimalampi sekä Setälänlammi. Yksittäisiä rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä löytyy mm. Rukoushuoneen edessä oleva rauhoitettu mänty sekä 2- tien varrelta löytyvä rauhoitettu kuusi. Kirmuharjulla sijaitsee luonnonsuojelualue. Harjun laella kulkee ikivanha ratsu- ja kirkkopolku. Kyliä ympäröivä maisema on perinteistä hämäläistä maaseutua vaihtelevine pelto- ja metsämaisemineen. Porin tien molemmin puolin avautuu laaja viljelytasanko, joka polveilee loivasti Jänhijoen varsilla.

Historia

Alueella on ollut asutusta jo tuhansia vuosia sitten. Kirjallisissa lähteissä Jänhijoen kylä mainitaan jo 1500-luvun alussa. Tuolloin mainitaan kylän viisi taloa: Tuomola, Intala, Markkula, Klemelä eli Hienukka sekä Äijälä. Isojaossa 1700-luvun lopulla entiseen sarkajakoon tehtiin radikaali muutos järjestämällä tiluspalstoja yhtenäisimmiksi alueiksi. Tällöin muodostettiin Kuuman kartano. Nälkävuodet 1800-luvulla tekivät kylissä tuhojaan. 1900-luvun alussa Latovainion keskustan talot hajautettiin Mannerheimin toimesta. Intala joutui kauimmaksi eli vajaan parin kilometrin päähän kylän keskustasta. Hienukka ja Tuomola jäivät entisille paikoilleen. Latovainiossa on säilynyt vanhoja tilojen päärakennuksia: mm. Kuumantie 16, Markkula ja Terävä, jossa on myös 1700-luvun aitta. Terävän entinen kansakoulu 1920-luvulta on asuinkäytössä. Kuuman sivukartano on nuorimpia Jokioisten sivutiloista. Rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Rehtijärvi on myös kartanon vanhoja sivutiloja. Asuinrakennukset ovat vuosilta 1895 ja 1915, navetta vuodelta 1900. Kauko puolestaan on kartanon entinen torppa. Sen päärakennus on 1850-luvulta. Rehtijärven entinen kansakoulu on vuodelta 1920.

Lähteet